Tänään päätin kertoa Sinulle, miksi tarvitsen Sinua niin paljon. Niin kuin aina, olit hiljaa, et vastannut. Nyt kun ajattelen, en ole koskaan kuullut Sinun sanovan sanaakaan.
Olenko tehnyt jotain täysin väärin? Jos en, miksi jälleen kerran katselin kevätaurinkoa kylmästä väristen. Joka kevät kasaan itseni, yritän, annan sydämeni uudelleen ja kävelen kohti lämpöä. Ja aina Sinä viet kaiken mukanasi. Olet Aurinkoni, olet ainoa toivoni, ainoa valoni. Olet aina mielessäni, olen aina mielessäsi, olet siellä mihin en Sinua halua, mutta siellä missä Sinua tarvitsen. Rakastan Sinua paljon enemmän kuin olen koskaan kertonut.
Oletko todella Aurinkoni, Ystäväni, vai pilvi Aurinkoni edessä?
Kun palasin toissapäivänä en tiennyt enää mitä tekisin. Hetken Hän oli lähelläni, ylläni, käsivarsillani, enkä edes tiennyt halusiko Hän siinä olla. Jos ei halunnut, miksi Hän oli? Kun katsoin Häneen, näin Hänen kertovan niin paljon enemmän kuin sanoi. Vai kertoiko sittenkään? En suostu uskomaan, että olisin kerta toisensa jälkeen väärässä. Olen tyhmä, olen sokea, mutta sokeakaan ei kävele jokaiseen pylvääseen. Miksi et sanonut mitään, miksi en sanonut mitään? Miksi poskesi oli kylmä, vaikka kätesi olivat lämpimät. Onko ystävyys enemmän kuin osaan edes ymmärtää, ei, koska minähän olen aina se joka haluaa hieman enemmän. Miksi kävelin jälleen pylvääseen? Toivoin, että Sinä olisit voinut auttaa minua hieman.
Kysyn tämän Sinulta, koska juuri nyt Sinä tunnet saman kuin minäkin. Sillä muuten et kuuntelisi. Ja tiedän, että lopulta olet ystäväni, muuten et olisi täällä. Kuuntelet, katselet, näet palaset jotka jälkeeni jätän. Olet aina luonani. Enkä koskaan käsitä, miksi teet sen kaiken. Ehkä joskus ymmärrän – minun on pakko uskoa, että joskus ymmärrän – mutta silloin en enää tarvitse Sinua.
Minua on vielä paljon jäljellä, en ole vielä saanut tarpeeksi. Hän oli paljon, mutta kenties Sinulla on minulle vieläkin enemmän. Mutta mitä teen Sinulle, kerrotko sen? Vaikka kuljet aina vierelläni, et koskaan sano mitään. Oletko se, keneksi sinut kuvittelen?
My Darkest Cloud?
Kommentit